MINÄ PIDÄN SINUSTA HUOLTA KUNNES SINÄ TIEDÄT TARPEEKSI PITÄÄKSESI MINUSTA HUOLTA

                                                                                                                                                                    Artikkelit    Etusivu

Yhdenkäden ohjaukseen -
John Wayne vs. Craig Johnson?

 

Yhden käden ohjastus on syntynyt tarpeesta ohjastaa hevosta työn ohessa. Entisaikojen työskentelevä karjapaimen ei pystynyt tuhlaamaan energiaansa "ratsastamiseen", vaan hänen tuli selviytyä työskentelystään hevosen selästä käsin täysipainoisesti, ikään kuin hevonen olisi ollut jatketta hänen omalle ruumiilleen.

Karjapaimen saattoi helposti viettää koko päivän työskennellen ratsain, laskeutumatta kertaakaan hevosen selästä alas. On selvää, että hevosen tuli siirtyä helposti, kevyesti ja olla ohjattavissa yksinkertaisin, huomaamattomin avuin. Sen tuli pystyä seuraamaan ihmisen reaktioita hyvinkin nopeasti ja pehmetä ihmisen pyyntöihin koko vartalollaan vastaan panematta.

Aloittaessani kirjoittamaan tätä artikkelia, mieleeni tuli väistämättä tapaus Ruotsista, jonka valmentajani hymähdellen minulle kertoi. Kun aloittelevat, innokkaat lännenratsastuksen harrastajat olivat pyytäneet ensimmäisen kerran amerikkalaisen valmentajan opettamaan
 ratsastusta Ruotsiin, oli valmentajan ilme ollut varmasti näkemisen arvoinen kun hän saapui kentälle ja hänen oppilaansa mellastivat vahvoilla kankikuolaimilla, yhdellä kädellä ratsastaen lännenfilmien tyyliin, tietämättä tuon taivaallista "oikeasta ratsastuksesta". No, tästähän seurasi koko ymmällään olevalle porukalle tavallisten nivelten vaihto hevosten suuhun ja seuraavat tunnit kuluivatkin kuuntelemalla kehotusta rentoudu! "Relax and let the horse relax"! Tietenkin kyse oli tietämättömyydestä, niin kuin lähes aina, ainoa opin ahjo ja motivaattori oli tähän asti ollut vanhat lännenfilmit. Tämä tarina kertoi siitä kuinka väärin ymmärretty voi yhden käden ratsastus olla. Ihmiset usein samaistavat virheellisesti lännenratsastuksen Hollywoodin elokuviin ja luulevat yhdenkäden ohjastuksen olevan samankaltaista, ohjasta keinolla millä hyvänsä menttaliteetillä menoa. Ratsastus yhdellä kädellä on kaikkea muuta ja tämän tuli
edellä mainitut ruotsalaiset cowboytkin hyvin
nopeasti huomaamaan.

Kunnon valmistelu

Hevonen valmistellaan hyvin yhden käden ohjaukseen jo ratsukoulutuksen alkuvaiheessa. Mielessä pitäisi alun alkaen pitää selkeänä tavoitteena yhden käden ohjattavuutta.

Ratsastuskoulutusta tulee pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja suoraviivaisena, hevonen opetetaan itse kantamaan itsensä ja mukautumaan ratsastajan pyyntöihin omalla ruumiillaan.
Tässä tulee merkittävästi esille tärkeys tavasta, jolla asiat esitetään hevoselle. Rauhallinen, kiireetön työskentelytapa, joka antaa hevoselle tarpeeksi aikaa sisäistää ja ymmärtää asiat ja siirtää omaa kehoaan ratsastajan pyyntöjen mukaisesti on tärkeätä.

Aika-ajoin itse ohjastan jo nivelkoulutuksen aikana hevosta yhdellä kädellä sekä käytän kahta kättä ikään kuin yhtä vieretysten. Jos perustyö tehdään huolellisesti, ei siirtyminen yhteen käteen tuota ongelmia, vaan se käy
mutkattomasti, mennen ikään kuin hiukan
 syvemmälle vähän vähemmällä.

Selkeyttävää

Siirryttäessä yhteen käteen ratsastajalle paljastuu yleensä myös dramaattisesti kaikki ylimääräinen apu jota hevoselleen on antanut. Yhdenkäden ratsastuksessa hevoselle tulee selkeästi enemmän vastuuta huolehtia omasta ruumiistaan ratsastajan tahdon mukaisesti, koska ratsastaja ei pysty olemaan joka puolella hevosta auttamassa.
Olen kokenut oppilaitteni siirtymisen yhdenkäden ratsastukseen ainoastaan positiivisena, selkeyttävänä ja ratsastuksen perin naisellista kiemuraista ajattelutapaa yksinkertaistavana.
Milloin sitten on oikea ajankohta siirtyä varrelliseen kuolaimeen? Tämä vaihtelee hevoskohtaisesti aikalailla, mutta perussääntönä voitaisiin pitää, että hevonen on niin kutsutusti "broke". Se ymmärtää vastata ohjas- ja jalka-apuihin oikein.
Joissakin tapauksissa tosin on hyvä ollut joskus ottaa nivelkanki avuksi, kun ei pysty tavallisella nivelkuolaimella asettamaan rajoja hevoselle. Tämäkin on joskus aiheellista sillä reagoimattomuus johtaa taas hevosen välinpitämättömyyteen ratsastajaa kohtaan. Kun hevonen ei koe ihmisen pystyvän asettamaan rajoja se johtaa myös turvattomuuteen.
Kuolaimen vaihto ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että hyvä käsi on aina hyvä käsi, kuolaimesta riippumatta. Kannattaa jatkaa oman ratsastuksen kehittämistä edelleen myös perusasioissa. Ratsastuksessa eteenpäin siirryttäessä saattaa syntyä yllättäviä oivalluksia, joten omaa ratsastusta kohtaan kannattaa olla reilun kriittinen ja avoin olematta kuitenkaan anteeksipyytävä.
Tähän yhteyteen haluan taas muistuttaa oman itsensä näkemisen videolta tai valokuvista, jonka itse koen musertavan opettavaisena. Itse en kestä katsoa ratsastustani edes yhtä kokonaista minuuttia kun lupaan ja vannon että muutan tuon asian jonka näin itseni tekevän nauhalla..jota en edes tiennyt tekeväni.

Hevoselle aikaa

Yhdellä kädellä ratsastaminen myös kannustaa löysällä ohjalla ratsastamiseen ja liikkeiden suorittamiseen ilman jatkuvaa pitoa. Tämä puolestaan selkeyttää ymmärrystä, työskentelytilannetta ja korjausta sekä tilannetta jolloin hevoselle annetaan vapautta työskentelyyn.
Hitaat, rauhalliset, varmat, vahvat mutta lempeät otteet ovat ratsastuksessa valttia. Hyvin tärkeää on myös maltti, osata ottaa, asettaa rajat, antaa hevoselle aikaa pehmetä niihin ja pitää tie pyyntöön koko ajan auki.

Hevonenkin tarvitsee aikaa asetella itsensä, jotta se pystyy suoriutumaan liikkeestä. Yhtään vähempää ei voisi merkitä, että osaa myös päästää, päästää oikeasti, laskea hevonen tekemään. Jäädä istumaan, antaa hevosen kuljettaa ja kantaa meitä, luottaa siihen että tekee niin, jotta sillä on mahdollisuus oppia se tekemään.
Hevoseen vaikutetaan vain ja ainoastaan jos sen asentoa korjataan, kun tekee oikein siihen ei vaikuteta avuilla, ainoastaan mennään liikkeeseen matkaan. Rentoutetaan, löysätään omaa ruumista ja annetaan sen mukautua hevosen liikkeeseen.
Laitettaessa ensimmäisen kerran uudenlaista kuolainta suuhun,
tulee hevoselle antaa aikaa tottua siihen, makustella sitä. Ymmärtää uudenlainen paine jota aiheuttaa kun siihen vaikutetaan. Selvitän hevoselle aina jo ennen selkään nousua kuinka vastata uuteen kuolaimeen, miltä se tuntuu, jotta en turhaan hämmentäisi hevosta ratsain.
Siirryttäessä yhden käden ohjaukseen, ei ole tarkoitus selvitä keinolla millä hyvänsä yhdellä kädellä ratsastaen. Aina tuntiessa tarvetta voi ottaa kaksi kättä käyttöön. Työskentele rauhallisesti ja kuuntele hevosta, kuinka se vastaa uudenlaiseen paineeseen. Älä koskaan yllätä hevosta epäreilulla ja kovallaotteella, kysy aina ensin
ja anna aikaa ymmärtää pyyntö.Perusasioiden perinpohjainen
työskentely mahdollistaa iloisen, mukavan ja ymmärryksessä ratsastamisen.
Mutkattomalla ja yksinkertaisella tavalla.

 

Teksti: Katja Vanhatalo
Kuvat: Jonna Koukkari

Alkuun